Viime vuosikymmenen suosikkielokuvieni listailu saapuu päätökseensä. Nyt vuorossa on siis sijoille 1-10 yltäneet varsin kelvolliset elokuvat. Alkuhöpötykset ja “säännöt” listaukselle voi käydä lunttaamassa täältä.

Sijat 11-20: linkki
Sijat 21-30: linkki

Lue loput jutusta »

Teksti sisältää juonipaljastuksia American Gangsterista.

Ridley Scottin ohjaama rikosdraama American Gangster (arvostelu) tuli alunperin katsottua teatterissa ja pidin näkemästäni suuresti. DVD:lle muodin mukaisesti nakattu extended edition tuli tarkastettua eilen. Ridley Scottin ohjauksissa näiden ‘vaihtoehtoisten’ versioiden nimeämisperiaate kertoo jo hyvin usein sen, mitä sopii odottaa. Blade Runnerin ja Kingdom of Heavenin (arvostelu) Director’s Cutit ovat selvästi parempia kuin teattereissa nähdyt versiot. Taas toisaalta Gladiatorin (arvostelu) extended edition lisää muutamia turhiakin hetkiä kokonaisuuteen. Scotin mukaan hän suosii Gladiatorin kohdalla teatterileikkausta ja lisätyt hetket ovat materiaalia, jotka ‘katsoja saattaa mahdollisesti haluta nähdä’.

Vähemmän yllättäen American Gangsteriin lisätyt kohtaukset eivät juuri ilonaiheita tarjoa. Pariin kertaan ne antavat lähinnä ‘tämä kohtaus on jo nähty’ -fiiliksen, muutoin ne puolestaan lähinnä rikkovat kerronnan sujuvuuden. Näkyvimmät muutokset ovat heti elokuvan alussa ja lopussa. Uudessa loppukohtauksessa elokuva ei pääty siihen hetkeen, kun Frank Lucas (Denzel Washington) pääsee vankilasta. Sen sijaan leikkaus vie kameran Richie Robertsiin (Russell Crowe), jonka kanssa Lucas kävelee pitkin New Yorkin katuja muutaman minuutin. Päähenkilöiden välinen keskustelu ei tuo elokuvaan mitään uutta ja tuhoaa aiemmin hienon viimeisen kuvan. Tässä vaiheessa lienee selvää, että en pitänyt pidennetystä leikkauksesta yhtä paljon kuin teatteriversiosta.

American Gangster oli itselleni viime vuoden odotetuin elokuva, ja oli mukava nähdä että hype ei ollut päässyt vaikuttamaan alkuperäiseen katselukokemukseen. Suurimmat moitteet leffan suhteen koskevat nimenomaan näitä extended editionia uusia kohtauksia, elokuva ilman niitä on edelleen erinomainen. 17 minuuttiakin pidempänä Scottin ohjaus toimii edelleen pääosin oikein hyvin: tunnelma on tiukka, henkilöt mielenkiintoisia, näyttelijät iskussa, kerronta ja kuvaus sujuvaa sekä luotu maailma realistisen oloinen.

Extended edition: 4 / 5
Teatterileikkaus: 4½ / 5

The Assassination of Jesse James by the Coward Robert Ford. Oscar-gaalan pituuteen on luvassa rutkasti lisäpituutta jos nimihirviö saa ison kasan ehdokkuuksia. Ainakaan trailerin perusteella moinen ei nimittäin vaikuta mitenkään mahdottomalta. Jesse Jamesista ei olla lähdetty tekemään toimintaelokuvaa, vaan pikemminkin idolisoinnin äärimmäisyyksiä käsittelevää draamaa. Saas sitten nähdä millainen lopputulos on, Jesse James jne. on kuitenkin ollut jo varsin pitkään valmis, mutta käynyt läpi useita leikkauskertoja eikä lopputulosta olla millään saatu kaikkia tahoja miellyttäväksi.

Trailerin perusteella kaikki näyttää kuitenkin olevan kunnossa. Gladiatorista (arvostelu) tuttu viljapellen ’silittely’ on mukana ja visuaalisesti Brad Pittin bravuuriroolilta vaikuttava elokuva näyttää oikein kauniilta, varsinkin kaikki savua / pölyä sisältävät shotit näyttivät erityisen tyylikkäiltä. Mielenkiintoista nähdä, millainen tarina Jamesin legendoista / elämästä on lopulta luotu, pysytäänkö täysin draaman puolella vai tullaanko elokuvassa näkemään myös otteita miehen lyhyeksi jääneen elämän rankemmalta puolelta. Mulle sopii oikeastaan kumpi vain.